Esitetyt musikaalit

1. Kadonneet lapset 1994

Työn alle otettiin Marja Laurin Kadonneet lapset, jossa käytetään Hectorin musiikkia. Huhtikuussa 1994, reilun kolmen kuukauden ja noin 200 harjoitustunnin jälkeen pidettiin ensi-ilta, joka sai suuren menestyksen. Kadonneita lapsia esitettiin kaikkiaan 18 kertaa, 15 kertaa oli 120-paikkainen esitystila loppuunmyyty. Keväällä 1995 Kadonneet lapset kutsuttiin  Kansalais- ja työväenopistojen Valtakunnallisille teatteripäiville. Siellä Kadonneet lapset valittiin parhaaksi esitykseksi.

2. The Pop-Oz 1995

Yhteistyössä Rantasalmen lukion musiikkiteatterilinjan kanssa valmistimme musikaalin The Pop-Oz. Tekijäjoukko oli suunnilleen sama. Tanssinopettajana oli Birgitta Asikainen. Ensi-ita oli toukokuussa 1995. Musikaalia esitettiin seitsemän kertaa koulun jumppasalissa. Tällöin korostui ongelma esityspaikasta. Suurella vaivalla rakennettu esityssysteemi oli purettava ja esitykset lopetettava viikon kuluttua ensi-illasta. Syksyllä 1995 Pop-Oz kutsuttiin Varkauden kaupunginteatteriin (2 esitystä) ja Kansainväliselle Nuorten Teatteriviikolle Helsinkiin, ainoana harrastajateatterina Helsingin ulkopuolelta.

3. Fame 1996

Syksyllä  1995 aloitimme Famen harjoitukset. Esittäjäjoukko oli edelleen lähes sama, ohjaajana oli edelleen Tarja Heiskanen ja musiikinjohtajana Risto Nyyssönen. Tanssinopettajaksi ja koreografiksi tuli Jari Karttunen. Kevään esityspaikkaongelmista viisastuneina vuokrasimme taajaman läheisyydestä tyhjän teollisuushallin. Talven harjoitusten ohessa sinne rakennettiin esitystila, Tornado, johon mahtui lähes 300 katsojaa. Käytössä oli kesäteatterin siirrettävät katsomorakenteet. Fame sai jo harjoitusaikana valtavasti julkisuutta. Radiossa ja sanomalehdissä Hesaria myöten oli jatkuvasti juttuja Famen valmistumisesta. Ensi-ilta oli huikea menestys! Yleisö hullaantui ja lehtiarvostelut olivat vuolaan kiittäviä. TV 2  kävi tekemässä seuraavasta esityksestä jutun uutisiin ja toinen kuvausryhmä myöhemmin vielä erillisen jutun Kotimaan katsaukseen. Yleisömenestys oli myös hyvä, yli 4 500 katsojaa. Myös muuta menestystä tuli. Fame valittiin vuoden taideteokseksi Mikkelin läänissä ja kutsuttiin Työväen näyttämöpäiville. Fameen päättyi tavallaan Nuorisoteatterin 1. vaihe.

4. Peter Pan 1997

Fame-vuotena suuri osa esittäjistä kirjoitti ylioppilaaksi ja lähti muille maille. Mutta samalla alkoi ryntäys nuorisoteatteriin. Uuden musikaalin 1. kokoontumiseen tuli lähes 80 lasta ja nuorta. Jotakin oli tehtävä! Yksinkertaisin ratkaisu oli tehdä kaksi musikaalia. Tornado oli ostettu omaksi (pankkilainalla) ja rakennettu erinomaiseksi teatteri- ja konserttisaliksi. Tästä alkoi Nuorisoteatterin 2. vaihe. Yhteistyössä Rantasalmen lukion musiikkiteatterilinjan kanssa valmistettiin musikaali Peter Pan ja ylä- ja ala-asteen kanssa musikaali Mikä sotku! Peter Pan oli jälleen menestys. Lehtiarvioissa sitä pidettiin jopa parempana kuin Fame. Peter Pan kutsuttiin Suomen edustajaksi Trondheimin 1000-vuotisjuhlien yhteydessä olleille teatterifestivaaleille.

5. Mikä sotku 1997

Mikä sotku oli junioreiden ensimmäinen musikaali. Sen musiikinjohtajana oli Famessa mukana ollut Maija Juntunen, joka opiskeli musiikinopettajaksi Jyväskylässä. Nuorisoteatterin tulevaisuus näytti hyvältä.

6. Ice Open - silmät auki 1998

Ice Open - silmät auki oli tilausmusikaali vanhemmalle ryhmälle. Sen kirjoitti Monna Ollikainen, joka oli tuolloin Rantasalmella musiikinopettajana, musiikin teki Antti Kleemola. Esityksiä oli 12.

7.Outolintu 1998

Junnut valmistivat musikaalin Outolintu. Musiikinjohtajana oli Monna Ollikainen. Sitä esitettiin kuusi kertaa. Määrä katsottiin riittäväksi pienille esittäjille, vaikka yleisöä olisi riittänyt usempaankin esitykseen

8. Grease 1999

Huippumusikaali Greasen myötä pääsimme jälleen televisioon. MTV3 teki jutun uutisiin ja TV1 aamuohjelmaan. Musikaali onnistui perinteisellä tavalla. Tanssinopettajaksi vaihtui Mikko Ahlgren.

9. Kolme iloista rosvoa 1999

Junnujen Kolme iloista rosvoa valloitti yleisön. Kaikki kuusi esitystä olivat käytännössä loppuunmyytyjä.

10. Kaunotar ja hirviö 2000

Vuosi 2000 oli poikkeuksellinen. Keväällä valmistuivat vanhempien Kaunotar ja hirviö ja junnujen Peppi Pitkätossu. Ohjaajana oli Tarja Heiskanen ja koreografina Mikko Ahlgren. Musiikinjohtajana oli Timo Karvo. 

11. Peppi Pitkätossu 2000 

Pepin musiikinjohtajana oli Pekka Koivunoro. Nämä musikaalit olivat myös Tarja Heiskasen ja Mikko Ahlgrenin viimeiset työt toistaiseksi.   

12. Kadonneet lapset 2000 

Syksyllä 2000 päätimme hajottaa ensi-iltojen ajankohdat. Sen vuoksi uudelleen ohjelmistoon otettu Kadonneet lapset valmistettiin jo syksyn aikana. Ohjaajaksi tuli Tuomo Salmela Varkaudesta ja koreografiksi aikoinaan Famessa ollut Kati Nyyssönen, musiikin ja tanssinopiskelija Jyväskylästä. Kadonneiden ensi-ilta oli joulukuussa ja viimeiset esitykset olivat tammikuussa. Monen vuoden jälkeen nyt oli mahdollisuus osallistua  teatterikisoihin. Sattumalta ne olivat jälleen Kansalais- ja työväenopistojen valtakunnalliset teatteripäivät lokakuussa 2001. Tuomaristo arvioi Kadonneet lapset loistavaksi esitykseksi. Siskoa esittänyt Salla Korhonen sai kunniakirjan laulu- ja ilmaisutaidoistaan. Mutta Kadonneita  lapsia ei tällä kertaa valittu parhaaksi esitykseksi, sillä teatteripäiville oli kutsuttu myös junnujen musikaali Tirlittan... 

13. Tirlittan 2001

Junnut aloittivat Tirlittanin harjoitukset tammikuussa. Ensi-illassa huhtikuussa oli myös musikaalin säveltäjä Toni Edelmann läsnä. Hän kuten muukin yleisö oli myyty! Edelmann ehdotti heti uuden musikaalin tekoa Rantasalmen Nuorisoteatterin kanssa. Kaikki kuusi esitystä olivat loppuunmyytyjä. Tornado pullisteli. Ja kaiken kruunasi voitto Ktol:n teatteripäivillä. Junnut olivat lyöneet seniorit! Kunniakirjan saivat Maikki Hurmerinta ja Joonas Asikainen.

14. West Side Story 2002

West Side Story oli tarkoitus aloittaa jo v. 2000, mutta Jyväskylän kaupunginteatteri, jolla se oli juuri silloin ohjelmistossaan, ei antanut meidän tehdä musikaalia. Jyväskylässä pelättiin kilpailua... Oikeudet saatuamme ohjaaja Tuomo Salmela, koreografi Kati Nyyssönen, musiikinjohtaja Risto Nyyssönen ja n. 30 nuorta ryhtyivät toimeen. Ensi-ilta oli 20.4.2002 ja kymmenessä esityksessä oli n. 2000 katsojaa.

15. Paksu porsas viidakossa 2003

Tässä lasten musikaalissa oli mukana 37 nuorta näyttelijää ja soittajaa. Musikaalia esitettiin 9 kertaa tammi-helmikuussa ja katsojamäärä oli reilusti yli tuhat. Ensimmäistä kertaa musikaalin tekemisestä vastasivat nuorisoteatterin omat kasvatit: ohjaaja Elina Kemppainen, koreografi Kati Nyyssönen, musiikinjohtaja Anna-Maija Lappalainen ja lavastus/puvustus/meikkaussuunnittelija Johanna Pärnänen.

16. Kevät iskee kuin seitsemän salamaa! 2003

Revyymusikaalin kirjoitti ja ohjasi Joensuun kaupunginteatterin johtaja Kimmo Lavaste. Ensimmäistä kertaa koreografina oli Rantasalmelle muuttanut indonesialainen tanssipedagogi Rini Heiskanen. Musiikinjohtajana toimi Risto Nyyssönen.

17. Salaisen laakson lähde 2004

Salaisen laakson lähde on toinen nuorisoteatterin tilaustyö. Teksti on Tarja Heiskasen ja Terttu Savolan ja musiikin sävelsivät Toni Edelmann ja Janne Ikonen. Musikaali oli Rantasalmen Nuorisoteatterin 10-vuotisjuhlamusikaali. Koreografina oli Rini Heiskanen ja musiikin johtajana Marja Ikonen.

18. Piruetin pyörteissä 2004

Musikaalin tekijöinä olivat NuTe:n entiset kasvatit, Elina Kemppainen käsikirjoitus ja ohjaus sekä Kati Nyyssönen musiikki ja koreografia. Musikaalin ensi-ilta oli nuorisoteatterin 10-vuotisjuhlan yhteydessä 17.10.2004.

19. Knut Pitkäjalka 2005

Lukuvuonna 2004-2005 Nuorisoteatteri tarttui koko perheen musiikkinäytelmään Knut Pitkäjalka. Ohjaajaksi saimme Savonlinnasta Kira Boesenin ja hänen ohjauksessaan valmistui riemastuttavan värikäs esitys, jossa hyvä voitti pahan ja oikea väärän. Näytelmän hykerryttävän tekstin oli kirjoittanut Sirkku Peltola, musiikin oli säveltänyt Matti Muhonen. Sovituksista vastasi Mika Siekkinen ja orkesterin johdosta Marja Ikonen. Tanssinopettajana oli Mira Jalkanen ja musiikin harjoituttamisessa olivat mukana myös Kari Tuunanen ja Ari Kaartinen. Ensimmäistä kertaa mukana oli myös nuoria valo- ja äänikurssilaisia suunnittelemassa ja toteuttamassa musiikkinäytelmän valaistusta ja ääntä. Tästä alkoi yhteistyö Rantasalmen lukion ja RaJuPuSu-opiston kanssa uusien valo- ja ääniteknikoiden koulutuksessa Rantasalmen Nuorisoteatterissa.

20. Paluu kielletylle planeetalle 2006

Paluu kielletylle planeetalle oli Matti Muhosen ensimmäinen ohjaustyö Rantasalmen Nuorisoteatterissa. Lukuvuonna 2005-2006 musikaalissa oli jälleen paljon nuoria mukana: 16 näyttelijä-laulaja-tanssijaa, 11 soittajaa sekä 5 valo- ja ääniteknikkoa. Tämä Bob Carltonin kirjoittama ja Juice Leskisen suomentama avaruusmusikaali rokkasi 1950- ja 1960-lukujen musiikin tahtiin – ja musiikkia oli paljon! Orkesteria johti Marja Ikonen, joka myös vastasi musikaalin sovituksesta yhdessä Nuorisoteatterin puheenjohtaja Janne Ikosen kanssa. Tanssia opetti savonlinnalainen Hannu Hyttinen ja lauluja valmensi jo usean vuoden kokemuksella Kari Tuunanen. Musikaalin näki 1000 katsojaa Tornado-salissa.

21. Punaiset ovet 2007

Matti Muhonen jatkoi Nuorisoteatterin ohjaajana lukuvuonna 2006-2007. Musikaaliksi löytyi vuonna 2006 kantaesitetty Tuomari Nurmion musiikkiin tehty teos Punaiset ovet. Musikaalin tekstin oli kirjoittanut ensi-illassakin vieraillut Joel Elstelä. Mieleenpainuvaa ja ajatuksia herättävää musikaalia esitettiin Tornadossa 11 kertaa – loppuunmyytyjä tilausnäytöksiä oli kaksi. Musiikin sovituksesta ja johtamisesta vastasivat Marja ja Janne Ikonen, laulua opetti Kari Tuunanen ja koreografina sekä tanssinopettajana toimi Jenni Pylvänäinen. Musikaalissa oli mukana 31 nuorta.

22. Pinokkio 2008

Kevääksi 2008 halusimme valmistaa koko perheen musikaalin ja teokseksi valikoitui Carlo Collodin satu Pinokkio. Yhteistyötä jatkettiin Matti Muhosen, Kari Tuunasen, Marja Ikosen sekä Artian ja Artemian kanssa. Sen sijaan koreografiksi tuli uusi tanssinopettaja Ria Haimo ja musiikin sovitti savonlinnalainen Mika Siekkinen. Musikaalia esitettiin Tornadossa yhteensä 10 kertaa, joista kaksi näytöstä olivat loppuunmyytyjä. Katsomossa oli ilahduttavan paljon Rantasalmen ja lähikuntien pientä väkeä niin perheiden kanssa kuin koulu- tai kerhoretkelläkin. Musikaalin puitteissa toimi jälleen valo- ja äänikurssi Toni Auvisen ja Pekka Koivunoron johdolla. Yhteensä musikaalissa oli mukana 23 nuorta.

23. Rautapuu 2009

Vuonna 2009 Nuorisoteatteri tuli ohjaajamme Matti Muhosen mukaan ”mopoikään” eli juhlimme viittätoista toiminnantäyteistä vuotta. Juhlan kunniaksi tilasimme Joel Elstelältä ja Jukka Viitasaarelta juhlamusikaalin Rautapuu, jota esitimme Tornadossa 8 kertaa. Viimeinen esitys oli samalla Nuorisoteatterin juhlanäytös, jonka jälkeen kokoonnuimme suurella joukolla syömään ja nauttimaan toistemme seurasta. Mukana oli teatterimme väkeä koko toiminta-ajalta, myös ensimmäiset vetäjät Tarja Pyhähuhta ja Risto Nyyssönen. Rautapuun musiikinjohdosta vastasi Marja Ikonen, tanssinopettaja-koreografina oli ensimmäistä kertaa Michael Geppert, laulua opetti Kari Tuunanen ja valoissa ja äänessä totuttuun tapaan Toni Auvinen ja Pekka Koivunoro. Nuoria oli mukana tasan 30. Musikaalin mottona oli venäläisen kirjailija Jevgenija Semjonovna Ginzburgin lause: ”Loppujen lopuksi murhaaja ei ole vain se, joka suuntaa iskun, vaan jokainen joka tukee pahaa toistamalla ajattelematta vahingollisia poliittisia teorioita tai kirjoittamalla puolitotuuksia.”

24. Hukassa on hyvä paikka 2010

Keväällä 2010 Rantasalmella ensi-iltansa sai koko perheen musikaali Hukassa on hyvä paikka. Näytelmän oli kirjoittanut Kari Hotakainen ja musiikin siihen oli säveltänyt Iiro Rantala. Mukana oli 15 näyttelijää ja 12 soittajaa. Ohjaajana oli ensimmäistä kertaa rantasalmelainen Kaisla Pirkkalainen. Kapellimestarina toimi Marja Ikonen, nuorten laulu- ja tanssitaitoja hioivat Kari Tuunanen ja Michael Geppert. Ihanan värikäs puvustus ja lavastus saatiin jälleen kerran yhteistyönä Artian ja Artemian kautta. Näytelmässä käsiteltiin yksinhuoltajaisän ongelmia, isän ja pojan monimutkaista suhdetta ja kaipuuta arjen ulkopuolelle. Isoihin aiheisiin tartuttiin kuitenkin Hotakaisen tutulla nasevalla huumorilla. Musikaalin tuottamisessa olivat mukana Rantasalmen lukion musiikkiteatterilinjan kulttuurintuottajaopiskelijat Tuotantoryhmä Suomineidot, joka palkittiin tuottamistyöstään  Yritys Hyvä 2010 -kilpailussa.

25. Jäljet 2010

Keväällä 2010 Rantasalmen Nuorisoteatterissa oli jälleen pitkästä aikaa toinenkin ensi-ilta, nimittäin lastenteatterin ensi-ilta! Teatteritaiteen perusopetuksen ryhmä Ranttali oli käynnistynyt syksyllä 2009 ja toukokuussa 2010 oli vuorossa Jäljet-esityksen ensi-ilta ja toinen esitys. Tarinan kirjoittivat kurssilaiset yhdessä ohjaajansa Kaisla Pirkkalaisen kanssa. Lastenteatterin uusi tuleminen oli alkanut!

26. Rockville 2011

Koska lukuvuodelle 2010-2011 oli ilmoittautunut ennätyssuuri joukko taitavia näyttelijöitä ja soittajia, haettiin vuoden teokseksi jotakin haastavaa ja rokkaavaa. Tähän hakuun sopi täydellisesti itävaltalainen uusi hittimusikaali Rockville (Kim Duddy - Werner Stanka - Martin Gellner). Musikaalia ei kuitenkaan oltu vielä käännetty muille kielille, joten Rantasalmen Nuorisoteatteri otti haasteen vastaan ja käännätti musikaalin suomen kielelle. Laulut laulettiin kuitenkin englanniksi, kuten alkuperäisessäkin versiossa ja käännökset heijastettiin tekstityslaitteen avulla yleisön luettavaksi. Musikaali oli siis Suomen ensiesitys ja ylipäänsä toinen esitys koko musikaalista alkuperäisversion jälkeen! Työryhmässä olivat ohjaaja Kaisla Pirkkalainen, koreografi Kati Hallio (ent. Nyyssönen), laulunopettaja Kari Tuunanen ja kapellimestari Marja Ikonen. Lavastus ja puvustus saatiin Artemiasta ja Artiasta, valo- ja äänitekniikasta vastasivat Toni Auvinen ja Pekka Koivunoro. Musikaalissa näytteli myös muutama aikuisavustaja sekä lapsiavustajia Ranttali-teatterin riveistä, yhteensä näyttelijöitä oli mukana 24 ja soittajia 12. Rockvilleä esitettiin Tornado-salissa 9 kertaa, ensi-illassa oli paikalla säveltäjä Werner Stranka.

Nuorisoteatterilaiset kautta aikojen. Jos huomaat listassa puutteita, ota yhteyttä marja.ikonen(at)rantasalmi.fi.

Nuorisoteatterin kasvattien kertomaa

Anna-Maaria "Annukka" Immonen

Valmistunut meikkaaja-maskeeraajaksi. Opiskelen tällä hetkellä teatteritekniikkaa Savonlinnassa Artemialla sekä toimin kauneusalan yrittäjänä toiminimellä. Teen myös meikkikonsulentin työtä eräälle meikkifirmalle. Harrastuksia piirtäminen ja tatuointien suunnittelu sekä tekeminen.

Omat kokemukset Rantasalmen nuorisoteatteritoimintaan menevät ala-ja yläasteen puolelle. Olin nuorena mukana muutamassa musikaalissa, Peppi Pitkätossussa ja Salaisen Laakson Lähteessä. Muutenhan sitten olinkin mukana musiikkijutuissa, kun soitin puhallinorkesterissa ja kävin bassotunneilla. Olen käynyt kyllä Rantasalmen lukion, mutta en varsinaisesti ollut musiikkiteatterilinjalla, vaan syvennyin kuvaamataitoon. Kuitenkin voin todeta, että kyllä musikaali- ja orkesteritouhuilla on ollut oma vaikutuksensa.Mielenkiinto maskeeraamiseen ja muutenkin teatteriin on tullut siitä,kun on saanut itse niin hyvin tutustua kyseiseen maailmaan jo nuorempana. Hyvä oli jälkeenpäin todeta helpotusta, kun olin ensimmäisellä ns. omalla maskikeikalla kesäkiertueteatteria tekemässä.Ymmärsin teatterin tekemisestä ja eri kokoonpanojen tärkeydestä, sekä osista etukäteen. Oli ihanaa heittäytyä teatterin maailmaan, ja antaa oma osaamisensa hienoon kokoonpanoon.

Vaikka meikkaukset-ja maskeeraus onkin minulle se ns. "oma juttu", täytyy teatterialalle laajentaa omaa taitoa ja tietoa kokonaisvaltaisesti. Siksi maskikoulun loppuvaiheessa päädyinkin siihen ratkaisuun, että haluan opiskella teatterialaa laajasti. Monessa projektissa on tullut oltua mukana, ja paljon on opittu, mutta valmiiksi tällä alalla ei ikinä valmistu, kuten eräs opettajani tapasi sanoa. Enkä kyllä sitä haluaisikaan, koska vauhtia ja vaarallisia tilanteita riittää työmaalla, ja se on näiden hommien yksi parhaimpia puolia! Teatterialalla saa luvan kanssa olla vähän "oma hullu itsensä" :-) Jos tykkää tehdä ryhmässä töitä, tykkää luovuudesta ja uskaltaa heittäytyä, niin tämä ala sopii kuin nenä päähän!

Timo “Tiiti” Hynninen

Olen Timo Hynninen ja valmistuin ylioppilaaksi Rantasalmen lukiosta vuonna 1998. Vuonna 2000 pääsin opiskelemaan Teatterikorkeakoulun valo- ja äänisuunnittelun laitokselle, josta valmistuin Teatteritaiteen maisteriksi 2008 valosuunnittelun koulutusohjelmasta. Toimin freelance valo- ja kuvasuunnittelijana esittävässä taiteessa, painottaen työskentelyä teatteriin ja nykytanssiin. Viime aikaisimpina työnantajina mm. Tampereen Työväen Teatteri, Hämeenlinnan teatteri ja Karttunen Kollektiv. Kokemukseni Nuorisoteatterissa antoi tukea tulevalle ammattiuralle. Draamallisen ajattelun kehittyminen ja esittävän taiteen toimintamallien käsittäminen on kultainen avain tulevaisuuden oviin. Nuorisoteatteri tuottaa näyttämöteoksia ammattimaisella kunnianhimolla harrastajavoimin. 

Joonas Asikainen

Olen käynyt lukioni Savonlinnan taidelukiossa, mutta siitä huolimatta olen ollut mukana koko lukioaikani Rantasalmen Nuorisoteatterissa. Olin mukana niin bändin, kuin näyttämönkin puolella, milloin soittamassa, tanssimassa, laulamassa milloin näyttelemässä. Olen ollut mukana Rantasalmen Nuorisoteatterissa yli kymmenessä produktiossa ja päässyt työskentelemään alueemme eri ohjaajien, koreografien ja musiikin ammattilaisten kanssa.

Lukiosta kirjoitettuani ja Nuorisoteatterista tämän myötä pois jäätyäni olen jatkanut itseni kehittämistä musiikin ja teatterin parissa oopperan muodossa. Tällä hetkellä opiskelen laulua Lahden ammattikorkeakoulussa Musiikki- ja Draamainstituutissa sekä Sibelius-Akatemiassa. Työkokemustakin olen jo ehtinyt saada mm. Savonlinnan Oopperajuhlilta, Suomen Kansallisoopperasta sekä Vaasan Oopperasta.

Koen, että Rantasalmen Nuorisoteatteri on pystynyt antamaan minulle hyvän pohjan työskennellä lavalla sekä jatkaa opintoja näyttämöilmaisun parissa. Nuorisoteatterin kautta olen saanut myös erittäin paljon lavakokemusta eri kokoisissa sekä erilaisissa rooleissa. Myös tanssista ja oman kehon hallinnasta, joka on alkanut jo hyvissä ajoin, on ollut suurta hyötyä nykyisissä opinnoissa ja töissä. Hyöty on suunnaton, sillä lavalla olo on oman itsensä kannattelua ja kehonsa tiedostamista. Koen olleeni etuoikeutettu päästessäni tekemään monipuolista teatteria Rantasalmella!

Anni Kekki

Aloitin puhallinorkesterissa 9-vuotiaana ja vuotta myöhemmin uskalsin mukaan nuorisoteatterin Peppi Pitkätossu -musikaaliin. Sain suuren kipinän teatterin tekemiseen ja esiintymiseen. Tämä kipinä vei minut opiskelemaan Tampereen yhteiskoulun lukion ilmaisutaidon erityislinjalle ja sieltä Työväen Akatemiaan teatteritoiminnan linjalle, jossa suoritin myös Teatterikorkeakoulun näyttelijänkoulutusohjelman 25 opintopistettä. Vuodesta 2009 olen ollut mukana helsinkiläisen Ilves-teatterin ja SYTY:n (Suomen Ylioppilasteatteriliitto) toiminnassa.

Opin jo Rantsun Nuorisoteatterissa, että teatteri on yhteistyötä. Kaikki puhaltavat yhteen hiileen ja joka ikinen on, ihan oikeasti, tärkeä. Jos joku tekee puolivillaisesti, se näkyy ja koko esitys kärsii. Tällä mentaliteetilla olen ollut mukana jokaisessa prokkiksessa teatterissa ja teatterin ulkopuolella.

Muistelen vieläkin Tarja Pyhähuhdan (silloisen Heiskasen) neuvoja: Lavalla seisotaan reippaasti kahdella jalalla, puhutaan selkeästi kuuluvalla äänellä ja koko ajan tehdään täysillä! Nämä neuvot ovat minulle edelleen tärkeitä teatterin lavalla.

Talkoo-henkisyyteni on suoraa perintöä Rantsun Nutesta. Se, että pieni maalaiskylä saa vuosittain kokoon energisiä ja kunnianhimoisia musikaaleja, ei ole vahinko. Se syntyy lahjakkaiden nuorten ja motivoivien ohjaajien lisäksi myös talkoo-hengestä, joka Tornadossa on ollut aina. Kaikki antavat täyden työpanoksensa ja palkintona on upea musikaali; enempää ei tarvita tai vaadita.

Ilman Nuorisoteatterista ja Puhallinorkesterista saamaani kannustusta ja opetusta, ja niistä kummunnutta itsevarmuutta, en olisi uskaltanut edes ajatella teatterin opiskelemista tai teatteria ammattialana. Koen tärkeänä, että minulla on Nutesta saatu vahva teatterillinen pohja, koska tällä alalla saa nokkiinsa harva se päivä. Palaan edelleen Nutessa saamiini rohkaisun sanoihin ja positiivisiin kokemuksiin, kun itseluottamukseni saa kolauksia.